Matkalento 3.8.2008 EFLL-EFRA-EFII-EFLL

Kuva: Pasi Kannasmaa

Keväällä Lapinlahdelle porukalla hankittu Pegasus Quantum trike sai minutkin taas innostumaan ja jatkamaan pari vuotta sitten kesken jäänyttä lentokoulutusta. Kevään ja kesän aikana lentoja on kertynyt kohtuullisesti ja sunnuntaina 3.8.2008 oli vuorossa ensimmäinen matkalento ja suunnistusharjoitus kolmioreitillä lennonopettaja Tapani Kokkosen kanssa.

Suunnistin pelkästään kartan ja kompassin avulla, mutta otin mukaan tavallisen retkeilykäyttöön tarkoitetun GPS:n tallentamaan lentoreitin myöhempää analysointia varten. Tässä lentoreitti karttapohjalla:


Näytä suurempi kartta

Suunnistus ilmassa on yllättävän vaikeaa, varsinkin vieraalla reitillä. Sen huomasin heti Lapinlahdelta ilmaannoustua. Ensin ei meinannut löytyä kiintopistettä, josta olisi päässyt reittiviivalle. Matkalentokorkeudelle päästyä silmiin osui Syvärin (isohko järvi) pohjoispää, mistä sai hyvän kiintopisteen kohti Rautavaaran kenttää.

Loppumatka Rautavaaralle onnistui jo paljon helpommin. Radioliikenteen perusteella jo kauempaa kuultiin, että EFRA:lla oli purjelentotoimintaa käynnissä. Hyvin kuitenkin mahduttiin sekaan ja tein kentän kiertämisen jälkeen läpilaskun kiitotie 36:lle. Ilma oli aika rauhatonta, mutta läpilasku onnistui kohtuullisesti ja pyörien kosketettua kiitotietä, noustiin takaisin taivaalle jatkamaan matkaa kohti Iisalmea.

Iisalmea kohti suunnistus sujui mukavasti. Heti EFRA:n jälkeen hyviä maamerkkejä olivat Korpisen kylä ja Sälevä järvi. Myös loppumatkalla järvet olivat parhaat opasteet EFII:lle. Lähestymisilmoitukseen vastauksena joku kertoi selkeästi Iisalmen kentällä käynnistä olleesta purjelentotoiminnasta.

Iisalmen kenttä vain kierrettiin ja suunnattiin sen jälkeen suoraan kotikentälle EFLL:lle. Iisalmen keskusta kierrettiin tarkoituksella länsipuolelta Poroveden yllä. Tämä matkalentokolmion sivu oli sen puoleen helppo, että maisemat olivat tulleet tutuiksi jo aiemmilla lennoilla.

Ilmassa oli matkan aikana paikoitellen terävääkin termiikkiä. Ylhäällä oli myös kohtalaisen kylmä. Paksuista haalareista huolimatta loppumatkalla alkoi olla vähän vilu ja ohjauskolmion kädenlämmittimille oli käyttöä.

Kokonaisuudessaan hyvä ja opettava matkalento. Tästä jäi mukavasti lentonälkää ja seuraavaa kertaa odottaa taas innolla.

Lennon tilastoa

• kone: Pegasus Quantum A5
• lennetty matka: 152 km
• lentoaika: 1h 30 min
• suurin maanopeus lennon aikana: 151 km/h
• keskimääräinen maanopeus: 101 km/h
  

Rissala Airshow '07

Rissalassa oli jälleen runsaasti mielenkiintoista katsottavaa. Tässä video lentonäytöksen parhaista paloista:

Tapahtumapäivä Rissalassa

Karjalan lennoston tapahtumapäivä oli tänä vuonna keskiviikkona 17.5. Klo 9 - 12.45 ollut tapahtuman ajankohta ei ollut otollisin työssä käyville, mutta onnistuin silti vajaan tunnin ajan piipahtamaan kentällä.

Mielenkiintoisinta antia minulle oli moottoripyörän ja Hornetin leikkimielinen kiihdytyskilpailu, Hornetin solo-esitys ja Midnight Hawks -taitolentoryhmän esitys.

Videokamerakin oli mukana ja tässä paloja kiihdytyskisasta ja Hornetin lentonäytöksestä:


Lopuksi vielä valokuvia näytteillä olleista lentokoneista:

Geokätköilyn perusteet ilmailijoille

Siltä varalta, ettei geokätköily ole ennestään tuttu, on paikallaan lyhyesti esitellä tämä mielenkiintoinen harrastus. Pekan geokätköilysivusto kuvailee lyhyesti näin: "Geokätköily on maailmanlaajuinen harrastus, jossa käytetään hyväksi GPS-satelliittipaikannusta. Geokätköilijä piilottaa rasian, jossa on lokikirja, kätkötiedote, kynä ja mahdollisesti jotain mukavaa vaihtotavaraa. Hän määrittää piilon sijainnin gepsillä ja julkaisee internetissä kätkön koordinaatit sekä muita vihjeitä. Toiset harrastajat voivat sitten etsiä jemman."

Geokätköily on siis eräänlaista GPS-suunnistusta. Kätköt ovat rasteja, joiden koordinaatit löytyvät netistä ja kompassin sijaan apuvälineenä käytetään GPS-paikanninta. Suurin osa geokätköilijöistä keskittyy nimen omaan kätköjen etsimiseen. Osa kätköilijöistä tekee harrastuksessa alkuun päästyään myös omia kätköjä.

Minulle parasta geokätköilyssä ovat ne mielenkiintoiset paikat, joihin geokätköjä on piilotettu. Moni hieno paikka ja elämys olisi jäänyt kokematta ilman geokätköjä. Eniten pidän kauniissa paikassa luonnon helmassa sijaitsevista kätköistä, joiden löytämiseksi pitää myös patikoida. Kätköily on mainio porkkana, joka tekee liikkumisesta mielekästä.

Tänään löytyi Iisalmen Paloisvuoren huipulla sijaitseva kätkö. Samalla tein mukavan iltalenkin Milo-koiran kanssa.

Alla valokuvaesitys Nilsiän Pisa-mäelle tekemästäni geokätköilyretkestä, joka on yksi parhaiten mieleen jääneistä kätköilykokemuksista:


Ilmailijoille geokätköily sopii erinomaisesti, koska GPS-paikannin on usein hankittu jo valmiiksi helpottamaan navigointia lennoilla. Lisäksi geokätköilyä voi harrastaa myös silloin kun sääolosuhteet eivät ole otollisia lentämiselle. Ilmailijat ovat yleensä luonnostaan kiinnostuneita teknisistä vempaimista, joten gepsin käyttäminen ja lokimerkintöjen tekeminen nettiin ei tuota vaikeuksia useimmille.

Geokätköilyssä pääsee hyvin alkuun Pekan geokätköilysivuilta osion "Opiksi ja ojennukseksi" ohjeiden avulla.

Ilmailun kirjo - kuumailmapallot

Kuumailmapallolla lentäminen on vanhin ilmailun muoto. Ensimmäinen kuumailmapallolento tehtiin vuonna 1783 Pariisissa Montgolfierin veljesten rakentamalla pallolla.

Kuumailmapallo nousee ilmaan kun sen sisällä olevaa ilmaa lämmitetään. Palloa ei voi varsinaisesti ohjata, vaan se kulkee tuulen mukana. Tuulen suunta on eri korkeuksilla erilainen. Niinpä pallon kulkusuuntaan voi vaikuttaa korkeutta muuttamalla. Alla video, joka havainnollistaa kuumailmapallolla lentämistä:

Seuraavassa videossa näkyy hyvin kuinka pallo saadaan nousemaan maasta pystyyn ja miltä lentoonlähtö näyttää pallon korista katsottuna.

Kuumailmapallolla lennetään talvisin ja kesäaikaan aamuisin ja iltaisin, jolloin ilmassa ei ole voimakkaita nousevia ja laskevia ilmavirtauksia. Pallo on erittäin hidas ilma-alus, mikä tulee hyvin esille alla olevassa videiossa, jossa kuumailmapalloja on kuvattu toiseksi hitaimmasta lentolaitteesta eli varjoliitimestä.

Jos kuumailmapalloilu alkoi kiinnostaa, aiheeseen kannattaa perehtyä tarkemmin suomalaisten lajin harrastajien sivustolla pallo.net. Myös kuumailmapallolennon SM-kisat 16.-20.5.2007 Tikkakoskella tarjoaa erinomaisen tilaisuuden tutustua lajiin.