Ilmakuvauksen soveltaminen Suomen arkeologiaan

Moottorivarjoliitäjien sähköpostilistan kautta tuli pyyntö levittää oheista mielenkiintoista viestiä eteenpäin:

Hei! Olemme kiinnostuneet ilmavalokuvauksen soveltamisesta arkeologisessa tutkimuksessa. Esimerkiksi Englannissa menetelmällä on pitkät ja vakiintuneet perinteet, mutta Suomeen sen on yleensä ajateltu soveltuvan huonosti puustovaltaisuuden takia. Tämän vuoksi toiminta maassamme onkin rajoittunut pitkälti linnoitusten tms. massiivisten kohteiden kuvaukseen, vaikka sopivissa olosuhteissa otetuista ilmakuvista on mahdollista erottaa huomattavasti hienovaraisempiakin piirteitä.

Ympäristön laajempi havainnointi on tarpeellinen arkeologisissa tutkimuksissa, koska on tärkeä nähdä ja ymmärtää löytöpaikka kontekstissaan. Muinaisjäänteitä voi havaita ilmasta käsin monissa eri olosuhteissa ja eri vuodenaikoina riippuen kohteen luonteesta. Viljelykasvit voivat korostaa maan alla sijaitsevia rakenteita tai muita maaperän muutoksia kasvukuvioina. Nämä kasvukuviot ovat yleensä parhaimmillaan juuri ennen sadonkorjuuta. Myös kosteuden vaihtelut voivat korostaa maanalaisia jäännöksiä siten, että ne erottuvat ympäristöstään. Maanpinnan yläpuolelle kohoava jäännös voi puolestaan näkyä varjokuviona, jota vinon aamu- tai ilta-aurinko korostaa paremmin kuin suoraan ylhäältä paistavan valo. Ohut lumipeite voi myös korostaa pinnan muotoja lumen kasautuessa jäännöksen viereen. Jäännökset voivat myös erottua matalasta vedestä. Tyypillistä kohteille on kuitenkin se, että niitä voi olla vaikeaa tai mahdotonta edes hahmottaa maasta käsin. Ajallisesti olemme kiinnostuneet kaiken ikäisistä kohteista aina kivikaudelta toiseen maailmansotaan asti. Esimerkkikuviin voi tutustua alla.

Rahoitusta omaan aktiiviseen lentotoimintaan on hyvin vaikea saada ennen kuin menetelmän hyödyllisyydestä on näyttöä. Tämän vuoksi pyytäisimmekin apuanne kohteiden ja kuvien löytämisessä jatkotutkimusta varten. Oletteko kenties havainneet vastaavia ilmiöitä ilmailuharrastuksenne tai työnne yhteydessä? Parhaassa tapauksessa olette ottaneet niistä kuvia, jotka voisitte toimittaa meille yhdessä tiedon kuvan ottopaikasta kanssa. Olemme kuitenkin erittäin kiinnostuneita myös pelkistä paikkatiedoista, joita voimme käydä vertaamassa ilmakuvakeskuksen kuviin. Muistiaan voi virkistää esim. Karttapaikan (https://www.karttapaikka.fi/) sivuilla, jossa pystyy selaamaan koko maan peruskarttoja ja joka kertoo kätevästi myös kohteen koordinaatit.

Pyrimme lähettämään tämän kyselyn mahdollisimman laajasti kaikille erilaisille ilmailutahoille, ja sitä saa vapaasti levittää myös eteenpäin. Tulokset tulevat osaksi aiheen tiimoilta valmistelun alla olevaan artikkeliimme. Vastaamme myös mielellämme kysymyksiin, joten ottakaa rohkeasti yhteyttä!

Helsingissä 16.1.2006

FM Nina Heiska
nina.heiska (at) helsinki.fi

FM Wesa Perttola
wesa.perttola (at) helsinki.fi

Esimerkkejä Itävallasta:

• Kuva 1. Mahdollisia hautoja. Ne näkyvät positiivisina kasvukuvioina eli niiden kohdalla viljelykasvit ovat kasvaneet ympäristöään korkeammiksi.
• Kuva 2. Mahdollisia asuinpainanteita. Ympäristössä näyttää jälkien perusteella olleen laajempi asutus.
• Kuva 3. II maailmansodan aikaisia puolustusrakenteita.
• Kuva 4. Asutuksen jäännöksiä.
• Kuva 5. Asuinpainanteita. Viivamaiset tummat jäljet näyttävät modernin salaojituksen kulun.
• Kuva 6. Kumpuhautojen jäänteitä. Tässä ne on aurattu maan tasalle.
• Kuva 7. Mahdollisia asuinpainanteita vanhan joenuoman vieressä.
• Kuva 8. Hautojen jäännöksiä. Haudat ovat tuhoutuneet melkein kokonaan jatkuvan kyntämisen takia.
• Kuva 9. Hauta.
• Kuva 10. Neoliittinen kylä n. 5000 eKr. Taloista näkyy seinänpaikkoja tai talon keskellä kulkeneita paalurivistöjä.
• Kuva 11. Hautausmaa. Mahdollisesti roomalaisaikainen. Ympäristössä näkyy paljon luonnollisia geologisia ilmiöitä.
• Kuva 12. Roomalainen villa (maatila).

Itselleni ei ole vielä tullut tällaisia kuvioita vastaan. Eipä ole lentotuntejakaan liikaa päässyt kertymään, mutta tämä asia korjaantuu tulevaisuudessa jos vain asiat menevät suurinpiirtein suunnitelmien mukaan.