Eilen sunnuntaina sain taas pitkästä aikaa, lentää nimittäin. Tällä kertaa olin matkustaja, mutta se ei iloa yhtään vähentänyt. Vieläkin on suupielet korvissa :-DAnnettuani ääneni parhaalle presidenttiehdokkaalle, suuntasin auton kohti Lapinlahtea ja kyselin Lapinlahden ilmailijoiden ultra-opelta Tapani Kokkoselta tekstiviestitse, mahtaisiko EFLL:llä olla lentotoimintaa, vaikka keli ei erityisen hyvältä vaikuttanut. Tapani kuittasi, että on juuri kentälle lähdössä, joten jatkoin itsekin suoraan sinne. Vaimo pudotti minut kyydistä hallille ja jatkoi matkaa omille asioilleen. Olin ensimmäisenä paikalla ja laitoin toimiston lämmittimen päälle. Kotvasen odoteltua muitakin ehti perille ja aloimme valmistella Ikarus -b-ultraa ja Raven -a-ultraa päivän lennoille.
Ravenilla olisi kohta jo päässyt ilmaan, mutta Ikarus oli sen edessä vasta lämpiämässä, joten painuimme toimistoon sumpille. Munkkikahvien jälkeen pääsimme itse asiaan. Tapani kävi ensin heittämässä kierroksen Ravenilla ja sitten minäkin pääsin kyytiin. Olin varustautunut dokumentoimaan tätä henkilökohtaiselta kannalta historiallista ensimmäistä trike-lentoa gepsillä ja digipokkarilla.
Startti onnistui hienosti. Lähtöä en saanut videokuvattua, kun olin sählännyt kameraan väärän valinnan. Eipä haitannut, kun sai ilmaa tossujen alle ja monta videopätkää ehdin ottaa ennen laskeutumista. Keli oli matala, korkeimmillaan kävimme noin tasan 87 m korkeudella gepsin mukaan.
Pääsin myös Ikaruksen kyytiin. Kerron myöhemmin lisää kuvien kera.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti